Kirjanpitoaineiston säilytys on jokaisen kirjanpitovelvollisen lakisääteinen velvollisuus. Kirjanpidon tositteet on säilytettävä yleensä vähintään 6 vuotta ja tilinpäätös sekä kirjanpidot vähintään 10 vuotta. Säilytysaika riippuu kuitenkin aineiston tyypistä, ja joissakin tilanteissa tietoja on säilytettävä tätä pidempään.

Mitä kaikkea kirjanpitoaineistoon kuuluu, mistä säilytysaika lasketaan ja kuka säilyttämisestä vastaa? Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät säännöt ja käytännöt, jotka jokaisen yrittäjän on hyvä tuntea.

Kirjanpitoaineiston säilytysaika – 6 vai 10 vuotta?

Kirjanpitolaki (1336/1997) määrittelee, kuinka kauan yrityksen kirjanpitoaineistoa tulee säilyttää. Säilytysajat jakautuvat pääsääntöisesti kahteen ryhmään: kuusi vuotta säilytettäviin tositteisiin ja kymmenen vuotta säilytettäviin kirjanpitoihin sekä tilinpäätösaineistoihin.

Säilytettävä aineisto Säilytysaika
Myynti- ja ostolaskut, kuitit ja muut tositteet 6 vuotta
Tiliotteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto 6 vuotta
Tilinpäätös ja toimintakertomus 10 vuotta
Kirjanpidot, kuten päivä- ja pääkirja 10 vuotta
Tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista 10 vuotta
Kiinteistöinvestointien ALV-aineisto Tietyissä tilanteissa 13 vuotta

Taulukossa esitetyt ajat ovat vähimmäisaikoja. Esimerkiksi verolainsäädäntö tai hankerahoituksen ehdot voivat edellyttää pidempää säilyttämistä.

Tositteiden säilytysaika on vähintään 6 vuotta

Tilikauden tositteet, kuten kuitit, laskut, tiliotteet ja matkalaskut, tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Sama säilytysaika koskee liiketapahtumia koskevaa kirjeenvaihtoa ja muuta kirjanpitoaineistoa, jolle ei ole säädetty pidempää säilytysaikaa.

Esimerkki: Jos yrityksen tilikausi päättyy 31.12.2026, sen tositteet on säilytettävä vähintään vuoden 2032 loppuun asti.

Tilinpäätöksen säilytysaika on vähintään 10 vuotta

Tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot ja tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Sama koskee lakisääteistä luetteloa kirjanpidoista ja aineistoista.

Esimerkiksi 31.12.2026 päättyneen tilikauden tilinpäätös on säilytettävä vähintään 31.12.2036 asti.

Tilinpäätöksen yhteydessä laadittavat tase-erittelyt kuuluvat myös säilytettävään aineistoon. Niiden osalta sovelletaan lähtökohtaisesti kuuden vuoden säilytysaikaa, ellei muu sääntely edellytä pidempää säilyttämistä.

Tilinpäätös sisältää useita asiakirjoja ja taloudellisia tietoja, joiden merkitys on hyvä ymmärtää myös säilyttämisen näkökulmasta. Keskeisiin käsitteisiin voit tutustua tarkemmin artikkelissamme ”Taloushallinnon sanasto: Tärkeimmät termit tilinpäätöksen ymmärtämiseen ja analysointiin”.

Milloin kirjanpidon säilytysaika voi olla pidempi?

Kirjanpitolain mukaiset 6 ja 10 vuotta eivät kata kaikkia tilanteita. Esimerkiksi kiinteistöinvestointeihin liittyvien arvonlisäverotietojen säilytysaika voi olla huomattavasti pidempi.

Kiinteistöinvestointiin liittyvät laskut, tositteet ja selvitykset on pääsääntöisesti säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana arvonlisäveron tarkistuskausi on alkanut. Kuuden vuoden yleisen säilytysajan jälkeen osa aineistosta voidaan tietyin edellytyksin korvata erillisellä selvityksellä.

Myös EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja muihin avustuksiin voi liittyä erityisiä säilytysvelvoitteita. Siksi yrityksen kannattaa tarkistaa aineistokohtaiset vaatimukset ennen asiakirjojen hävittämistä.

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen sähköisesti

Kirjanpitoaineisto voidaan säilyttää sähköisesti, paperilla tai näiden yhdistelmänä. Sähköinen arkistointi on monelle yritykselle käytännöllinen ratkaisu, sillä aineisto pysyy järjestyksessä ja tarvittavat asiakirjat löytyvät helposti.

Säilytysmuodosta riippumatta kirjanpitolaki edellyttää, että aineisto on luettavissa ja tarkastettavissa koko säilytysajan. Sen sisältöä ei saa muuttaa tai poistaa tilinpäätöksen laatimisen jälkeen, mutta sen muotoa voidaan kuitenkin vaihtaa esimerkiksi paperisesta sähköiseksi, kunhan alkuperäinen sisältö ja kirjausketju säilyvät.

Sähköisessä arkistoinnissa kannattaa huolehtia erityisesti seuraavista asioista:

  • Tietoturva: Aineistoon pääsevät vain siihen oikeutetut henkilöt.
  • Varmuuskopiointi: Tiedot ovat palautettavissa myös teknisen häiriön jälkeen.
  • Luettavuus: Asiakirjat voidaan avata ja tarvittaessa tulostaa koko säilytysajan.
  • Saatavuus: Aineisto löytyy myös ohjelmiston vaihtuessa tai asiakkuuden päättyessä.

Yrityksellä tulee lisäksi olla luettelo kirjanpidoista ja aineistoista, josta ilmenevät eri aineistojen keskinäiset yhteydet ja säilytystavat.

Sähköinen kirjanpitoaineiston säilyttäminen mahdollistaa yrityksen tositteiden ja muiden taloushallinnon asiakirjojen digitaalisen arkistoinnin.

Kuka vastaa kirjanpitoaineiston säilytyksestä?

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen on kirjanpitovelvollisen vastuulla. Osakeyhtiössä vastuu kirjanpidon järjestämisestä kuuluu hallitukselle, ja toimitusjohtajan vastuulla on kirjanpidon lainmukaisuus ja varainhoidon luotettava järjestäminen.

Vaikka kirjanpito ja aineiston säilytys olisi ulkoistettu tilitoimistolle, yrityksen on varmistettava, että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää tilanteisiin, joissa yritys vaihtaa tilitoimistoa tai taloushallinnon ohjelmistoa. Tällöin on tärkeää sopia, miten aiempien vuosien aineisto säilytetään ja miten siihen pääsee tarvittaessa käsiksi.

Myös yritystoiminnan päättyessä säilytysvelvollisuus jatkuu. Kirjanpitoaineistoa ei siis saa hävittää heti yrityksen lopettamisen jälkeen, vaan säilytys on järjestettävä lain edellyttämäksi ajaksi.

Kirjanpitoon liittyy säilytysvelvollisuuden lisäksi monia muita käytännön kysymyksiä. Jos haluat kerrata kirjanpidon perusteita ja yrityksen keskeisiä velvollisuuksia, tutustu myös artikkeliimme ”5 yleistä kysymystä kirjanpidosta”.

Milloin kirjanpitoaineiston saa hävittää?

Kirjanpitoaineisto voidaan hävittää, kun sitä koskeva lakisääteinen säilytysaika on päättynyt eikä muu velvoite edellytä pidempää säilyttämistä.

Hävittäminen on tehtävä tietoturvallisesti, sillä asiakirjat voivat sisältää henkilötietoja, asiakastietoja ja yrityksen luottamuksellisia tietoja. Paperiset asiakirjat voidaan silputa ja sähköiset tiedostot poistaa asianmukaisesti.

Käytännössä säilytysajat kannattaa tarkistaa vuosittain esimerkiksi tilinpäätöksen yhteydessä. Näin vanhaa aineistoa ei säilytetä tarpeettomasti, mutta mitään tärkeää ei myöskään hävitetä liian aikaisin.

Sujuvampaa kirjanpitoa Finvoicerin avulla

Kirjanpitoaineiston asianmukainen säilytys on tärkeä osa yrityksen toimivaa taloushallintoa. Kun tositteet ja muut asiakirjat käsitellään sähköisesti, niiden hallinta on helpompaa eikä tietoja tarvitse etsiä erillisistä kansioista ja järjestelmistä.

Finvoicer yhdistää sähköisen taloushallinnon ja asiantuntevan kirjanpitopalvelun. Autamme yrityksiä hoitamaan kirjanpidon sujuvasti ja pitämään taloushallinnon kokonaisuuden hallinnassa.

Kaipaatko helpotusta yrityksesi kirjanpitoon? Tutustu Finvoicerin kirjanpitopalveluun sekä sähköisen taloushallinnon ratkaisuihin ja ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme helpottaa yrityksesi taloushallinnon arkea.

Usein kysytyt kysymykset kirjanpitoaineiston säilytyksestä

Kuinka kauan kirjanpitoaineistoa tulee säilyttää?

Kirjanpitoaineiston säilytysaika on yleensä 6 tai 10 vuotta. Tositteet säilytetään vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisvuoden lopusta, kun taas tilinpäätös ja kirjanpidot säilytetään vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä.

Kuinka monta vuotta kuitteja pitää säilyttää?

Yrityksen kirjanpitoon kuuluvat kuitit on säilytettävä yleensä vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Sama koskee muita tavanomaisia kirjanpidon tositteita.

Voiko kirjanpitoaineiston säilyttää pelkästään sähköisesti?

Kyllä. Kirjanpitoaineisto voidaan säilyttää kokonaan sähköisessä muodossa, kunhan sen sisältö, luettavuus ja kirjausketju säilyvät lain edellyttämällä tavalla.

Kuka vastaa kirjanpitoaineiston säilyttämisestä, jos kirjanpito on ulkoistettu?

Kirjanpitovelvollinen vastaa säilytysvelvollisuuden täyttymisestä myös silloin, kun kirjanpito on ulkoistettu tilitoimistolle. Säilytyksen käytännön järjestelyistä kannattaa sopia palveluntarjoajan kanssa.

Pitääkö kirjanpitoaineisto säilyttää yrityksen lopettamisen jälkeen?

Kyllä. Yritystoiminnan päättyminen ei poista säilytysvelvollisuutta. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä lakisääteisten määräaikojen loppuun, ja säilytyksen järjestämisestä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle.