Listaamattomassa osakeyhtiössä toimiva osakas voi nostaa yrityksestä palkkaa tai osinkoa tai sitten näiden kahden yhdistelmää. Mutta miten tehdä verosuunnittelu järkevästi, eli milloin kannattaa nostaa palkkaa? Entä osinkoa? Ja paljonko osinkoa kannattaa nostaa? Yksiselitteistä vastausta kysymyksiin ei valitettavasti ole, mutta keräsimme näihin kysymyksiin toimivia vinkkejä Finvoicerin kirjanpitäjien avustuksella.
Koska nostaa palkkaa ja koska osinkoa?
Koska palkka on yrityksen verotuksessa vähennyskelpoista, osakkaan kannattaa yleensä nostaa jonkin verran palkkaa. Finvoicerin kirjanpitäjät vinkkaavat, että vero-optimoinnin kannalta palkkaa kannattaa nostaa kuitenkin vain sen verran, että veroprosentti pysyy alle 26 prosentissa. Käytännössä tämä tarkoittaa korkeintaan noin 40 000 euron ansiotuloja. Yli menevä osuus osakkaan kannattaa nostaa osinkona, jos mahdollista. Hyvän kirjanpitäjän apu on tässä kullanarvoista, sillä hän osaa auttaa sinua päättämään koska kannattaa nostaa palkkaa ja koska osinkoa!
Paljonko osinkoa kannattaa maksaa?
Huojennettua, eli matalampaa osinkoverotusta voidaan soveltaa silloin kun osinkoja nostetaan enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta. Osinko jaetaan osakkaiden kesken pääsääntöisesti omistussuhteiden mukaan. Maksimissaan osinkoa kannattaa maksaa 150 000 euroa vuodessa osakasta kohden. Jos osingonmaksu menee tämän yli, verotus kiristyy. Kirjanpitäjäsi apuun kannattaa siis turvautua verosuunnittelussa jo hyvissä ajoin!
Miten osinkoja verotetaan?
Kun kyseessä on pieni, listaamaton, osakeyhtiö, osinko verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona. Osa osingosta on kuitenkin verotonta.
Kun osingon määrä on enintään 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta, on kyse pääomatulo-osingosta.
Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa
- 25% osingosta on veronalaista
- 75% osingosta on verotonta pääomatuloa
Kun pääomatulo-osinko on enemmän kuin 150 000 euroa, ylittävästä osuudesta
- 85% osingosta on veronalaista
- 15% osingosta on verotonta pääomatuloa
Kun osinko on yli 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta, on kyseessä ansiotulo-osinko. Ansiotulo-osingosta
- 75% osingosta on veronalaista ansiotuloa
- 25% osingosta on verotonta tuloa
Ansiotulo-osingon lisäksi, alle 8%:n jäävä osa verotetaan pääomatulo-osinkona.
Milloin osinko kannattaa maksaa?
Osinkoa voi jakaa silloin, kun yrityksellä on jakokelpoisia varoja. Osinko jaetaan yleensä tilinpäätöksen jälkeen. Jotkut yritykset maksavat myös kvartaaliosinkoa, puolivuotisosinkoa tai kuukausiosinkoa. Se kannattaako nostaa palkkaa vai osinkoa riippuu monesta asiasta, niin kuin aiemmin totesimme. Ammattitaitoinen kirjanpitäjä auttaa optimaalisessa verosuunnittelussa!
Konserniosinko
Konsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu emoyhtiö ja ainakin yksi tytäryhtiö. Tytäryhtiö voi siirtää emoyhtiölle voittoja käyttämällä konserniavustusta tai osingonjakoa. Tytäryhtiön antama osinko on verovapaata tuloa. Osinko maksetaan siis emoyhtiölle, ei emoyhtiön osakkaille. Konserniavustukseen ja osingonjakoon liittyy monia huomioon otettavia seikkoja, joten suosittelemme kääntymään kirjanpitäjän puoleen näissä asioissa!
Voisimmeko auttaa sinun yritystäsi verosuunnittelussa tai muissa kirjanpitoon liittyvissä asioissa? Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Moderni tilitoimisto – sähköinen kirjanpito
Finvoicer on täydellinen valinta yrityksenne tilitoimistoksi, mikäli haette osaavaa, nykyaikaista ja sähköiseen taloushallintoon sekä kirjanpitoon erikoistunutta tilitoimistoa. Sähköinen kirjanpito tarkoittaa meillä Finvoicerilla sitä, että kaikki kirjanpitoon liittyvä aineisto siirtyy sähköisesti aina alkuperäisestä laskusta tilinpäätökseen asti ja kuitit voitte lähettää meille kuvina.
Lue lisää kirjanpidon ulkoistamisesta tästä linkistä.
Juuso Varttinen
Account Manager
Onko sinulla kysyttävää kirjanpidon ulkoistamisesta?
Autan mielelläni!
